maanantai 4. maaliskuuta 2013

Critters 3 (1991)


Nakertajien paluu; Critters 3 - You Are What They Eat
Yhdysvallat

Kun Nakertajien kakkososa ei isommasta budjetistaan huolimatta pystynyt toistamaan alkuperäisen käsinukkekauhukomedian yllätysmenestystä, oli kyseisellä elokuvasarjalla vuorossa videomarkkinoille vetäytyminen. Maalaismaisemien vaihtuessa studion kolkkouteen nakertajien lisäksi vanhasta jäi muistuttamaan enää Don Keith Opper, joka jatkoi yhden miehen sotaansa kaikkiruokaisia karvapalloja vastaan.

Vihamielisten maalaisten puristuksista kaupungin sykkeeseen peräpohjalaisen nuoren lailla pelastautuva nakertajapopulaatio päätyy kerrostaloon, jonka tyhjentämistä sen omistaja on kaavaillut. Kyseinen bisnesnero on keksinyt että pulju saadaan tehokkaammin tyhjennettyä, kun muuttokorvauksien sijasta nakitetaan jämäpunkkarin oloinen talkkari kiusaamaan talon vuokralaisia kaikennäköisellä pienellä sabotaasilla. Häätöoperaatio alkaa kuitenkin karkaamaan käsistä, kun sen kummoisempaa bisnesvainua omaamattomat nakertajat pistelevät grynderin poskeensa, ja päättävät santsata asukkailla.

Hitaasti starttaava leffa lähtee käyntiin vasta reilun puolen tunnin paikkeilla, alun kuluessa melko varsin joutavanpäiväisen ihmissuhdesiirapin ja edellisten osien kertaamisella – meno on vähän kuin jos Jim Henson olisi käväissyt ohjaamassa Kauniita ja rohkeita. Kun sitten itse selviytymiskamppailu alkaa, se on yllätyksetöntä pakoilua ahtaissa lavasteissa. Varsinaisen mörköhipan sijaan on haahuilun painopiste tuleen syttyneestä talosta pakenemisella, nimikkohahmojen viettäessä ruudulla aikaa suorastaan kitsaasti. Nakertajien merkittävin esiintyminen lienee vallatussa keittiössä vietetty bakkanaali, joskin sekin on vain haalea toisinto aikaisempien osien hävitysjuhlista.

Opperin ja saksalaissyntyisen cyberpunk-kirjailija David Schown lisäksi käsikirjoitukseen onkin sotkenut lusikkansa rainan tuotannosta vastannut Rupert Harvey, joka on oletettavasti huolehtinut, ettei tarina kävisi liian tyyriiksi kuvata. Liiallisesta sössötyksestä huolimatta asukasyhdistyksen eteneminen kohti ulkomaailman suomaa turvapaikkaa sujuu varsin suoraviivaisesti, eikä näyttelijätyössäkään ole tällaista B-leffaa ajatellen mitään moitittavaa, vaikka hahmot ovatkin luonnehdinnoiltaan lähempänä keskinkertaista sitcomia kuin hyvää kauhukomediaa. Yleensä Critters 3 muistetaan – jos muistetaan ensinnäkään – (vissiin pätevimmin suoriutuvan) murrosikäisen Leonardo DiCaprion filmidebyyttinä, mikä lienee elokuvan kokonaisuutta ajatellen sekä onnekasta että armeliasta.

Kaltaiseni infantiilien irtovitsien ystävä arvosti nakertajien ponnisteluja korkeimpien oktaavien, suolikaasujen tuottamisen ja denaturoitujen nesteiden nauttimisen saroilla, mutta onhan tämä rehellisesti sanottuna saagan heikoin lenkki. Vihjattakoon, että mikäli pitkämielisyytesi hipoo buddhalaisia ihanteita, kannattaa siltikin istua läpi nelososaa petaavat lopputekstit.

1/5

Imdb

Elonet

Wikipedia

3 kommenttia:

  1. Olihan tämä kolmonen melkoinen rimanalitus. Mutta jotenkin se nelonen onnistui pistämään tästäkin vielä paremmaksi...tai siis pahemmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tuokaan hääppöinen ole, mutta alien-rahastuksen ilmeisyys ja Brad Dourifin lsänäolo nostaa omissa silmissäni päätösosan pisteitä.

      Poista
    2. Dourif on kieltämättä aina hyvä, vaikkei leffa sitä olisikaan. :D

      Poista