torstai 19. helmikuuta 2015

Nightsatan and the Loops of Doom (2013)




Nightsatan – tuomion luupit
Suomi

Mazatoth (demoninen nahka-androidi, kuulostaako tutulta?), Wolf-Rami (Skeletorin astetta rankempi motoristi-vesuristiserkku) ja Inhalator II (Fred Williamsonin New Barbarians -laserjousipyssyä lainannut pornoviiksiniekka) ovat Nightsatan, atomiaseilla raiskattua Karjalaa samoava kosketinsoitinryhmä. Tolkuissaan revohka pyrkii pysymään jammailulla, kannibalismilla ja rönttösellä. Kavereiden itsensä toteuttamista ilmestyy häiritsemään Mandy, aavikon yksinvalttiutta robottimuksuineen havitteleva hermafrodiitti. Kyseinen julmuri ottaa pulttia poikien sabotoitua tämän diabolisia suunnitelmia, maitokylvyssä loikoilua kidutuskapineeseen kytketyn naisamatsonin tuskanhuutojen säestämänä. Yösaatanat päättävät torpata tämmöiset, vaikkeivat ehkä aivan vailla taka-ajatuksia...

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

2019 Il ultimo silenzio (2004)



Viimeinen hiljaisuus; the Last Silence

Suomi

Ydinkatastrofista positiivisia viboja saava terroristijärjestö NCO sieppaa omaan käyttöönsä suurvaltojen laukaisukoodit ja päättää pistää haisemaan. Tielle änkeää valtion erikoisagentti Silencio, joka ei kuitenkaan onnistu pysäyttämään luovaa tuhoa ja tulee siinä samalla pahasti kurmootetuksi. Sanotaan vaikka, että nimi on enne. Kymmenen vuotta myöhemmin tästä on tullut menneisyytensä riivaama mykkä palkkionmetsästäjä, joka työnsä puitteissa etsii tuhkasta ja raunioista nousseen federaation kanssa sotivan NCO:n nokkamiehiä. Ja tuleehan sitä lopulta yhtenä päivänä vastaan lössin kakkosmies, suupaltti Funnyboy. Silencen kasvot unohtanut runkvisti värvää vanhan uhrinsa oppaaksi, aikomuksenaan palata vihollislinjojen läpi takaisin päämajalle – paikkaan, jossa kaikki alkoi.

tiistai 10. helmikuuta 2015

Mies Hervannasta (2003)


Tyyssa ei petä tälläkään kertaa. Vastaavanlaista visuaalista ilmettä tarjoilee myöskin herran SARJAKUVABLOGI.


The Man from Hervanta
Suomi

Vuonna 2019 kohoaa Tampereen raunioilla Teräs-Manse, ruosteinen jäänne pirkanmaalaisen sivilisaation suuruuden päivistä. Elämä voisi olla kurjempaakin, onhan peruspalveluiden järjestämisestä pidetty huolta (löytyy kapakka, grilli ja ilotalo), mutta voisi se elämä olla helpompaakin – arkielämää kun vaivaa keskenään nokittelevien Saalistajien ja Hallituksen ammattitappajaryhmien valtakamppailu. Käymistilaa saapuu kitaroineen hämmentämään nahkatakkinen muukalainen, mies Hervannasta. Omista syistään johtuen on Six-String Samuraista (1998) karanneen näköisen tulokkaan aikomuksena eliminoida kumpainenkin kopla, tosin käytännön toteutuksen aikana alkaa näyttämään uhkaavasti siltä, ettei suunnitelma ehkä olekaan ihan niin aukoton, kuin miltä aloitellessa tuntui.

maanantai 2. helmikuuta 2015

The Last Border (1993)


Viimeisellä rajalla

Saksa, Suomi, Ranska, Ruotsi

Siitä on kyllä jo pari vuotta vierähtänyt, kun olen viimeksi Pohjois-Norjassa seikkaillut, mutta nähtävästi meno muuttui aika radikaalisti 2009, jos on Mika Kaurismäkeä uskominen. Herran kotimaisen postapon pioneerityössä Last Borderissa on ydintuho näet ajanut ihmiskunnan rippeet viimeisille saastumattomille maille, tässä tapauksessa Napapiirille. Jäljellä olevan kansan hallitsemisesta sotivien hallituksen ja kapinallisten välissä sukkuloi sotaherra Duke, tehden sitä, mihin ydinkatastrofileffojen pahikset yleensä parhaiten kykenevät – alistamaan, ryöstelemään, köröttelemään kovaäänisellä mopolla ja muutenkin kylvämään kauhua.