Pulgasari (1985 tai 74)

Bulgasari; Purugasari: Densetsu no daikaiju; Zombi 34: The Communist Bull-Monster
Japani, Pohjois-Korea

Melkoinen virtuoosi tämä Kim Jong-il. Maansa virallisten lähteiden mukaan rakastettu johtaja kerkesi ennen ylemmälle olevaisuuden tasolle kehittymistään säveltämään liudan oopperoita, rikkomaan ennätyksiä golfissa, kunnostautumaan hävittäjälentäjänä (vieläpä lentopelosta huolimatta!) ja hallitsemaan säätä. Renessanssimiehellä oli myös silmää elokuvataiteelle, ja vielä isänsä, ikipresidentti Kim Il-sungin luotsatessa voittamatonta Pohjois-Koreaa kohti yhä huikaisevampia vallankumouksen raja-aitoja otti kruununprinssi tehtäväkseen maansa filmiteollisuuden virkistämisen. Silläkään ei ollut mitään merkitystä, että (kaiken muun ohella) maassa oli pulaa taitavista elokuvantekijöistä, niitä kun pystyi houkuttelemaan rappeutuneesta etelänaapurista pelkästään lupauksella päästä osalliseksi koko ihmiskunnan hyvinvointia kohottavan juche-aatteen voittokulusta.

The Mystery of the Leaping Fish (1916)

The Detective
Yhdysvallat

Hollywoodin mykkäkauden suursuosikki Douglas Fairbanksin filmiura käynnistyi elokuvakylän mogulien kantaisän D. W. Griffithin leivissä vuonna 1915. Työskennellessään Griffithin Triangle-tuotantoyhtiölle syntyi tähdelle enemmän- tai vähemmän vakituinen työporukka ohjaaja John Emersonin ja kynäniekka Anita Loosin kanssa, ja esimerkiksi vuonna 1916 tämä näytteli kuudessa sellaisessa pätkässä, jossa näkyi joko molempien tai ainakin jommankumman kädenjälki. Tästä vuosikerrasta parhaiten taitaa tämän päivän katsoja tuntea the Mystery of the Leaping Fish –kaksikelaisen, joka syntyi Fairbanksin toivomuksesta päästä koittamaan siipiään tyylipuhtaassa komediassa. Lopputuloksessa näkyy aika voimakkaasti alkuperäisen tarinan kirjoittaneen Tod Browningin mieltymys makaabereihin aiheisiin, oudon Sherlock Holmes –parodian huumorin pääsuoni kun on etsivän lapasesta karanneessa huumeidenkäytössä. Fairbanks itse oli kuulemma lopputulokseen niin tyytyväinen, että vaati sen hävittämistä.

Curse of the Queerwolf (1987)

Yhdysvallat

Even a wrist that is strong and firm and holds up straight by day, may become limp when the moon is full and the queerwolf comes your way!

We Are Still Here (2015)

The Eating House
Yhdysvallat

Ambivalentisti 70-lukua huokuva Uusi Englanti. Tuoreeltaan poikansa autokolarissa menettäneet Anne (Barbara Crampton) ja Paul (Andrew Sensenig) ovat tympääntyneet suurkaupungin elämään, ja päätyneet hankkimaan preeriatyylisen talon Aulesburyn pikkukaupungista, Massachusettsista. Paulin elättelemät toiveet hiljaisemman ympäristön tervehdyttävästä vaikutuksesta kokevat kolauksen, kun Anne on aistivinaan talovanhuksessa piilevän synkän auran. Paikallisten enemmistöstä poiketen suurella avomielisyydellä tulokkaisiin suhtautuva Dave (Monte Markham) tuleekin rupattelun lomassa möläyttäneeksi, että rakennuksella on täkäläisten keskuudessa halju maine, juontaen juurensa 1800-luvulla väkijoukon lynkkaamaksi joutuneeseen hautausurakoitsijaan. Kun kämppä on jo kumminkin maksettu ja hipahtava tuttavapariskuntakin (Lisa Marie ja Larry Fessenden) kutsuttu vieraisille, koittavat Anne ja Paul parhaansa mukaan sopeutua uusiin maisemiin, vaikka varjoisissa nurkissa kyteekin vanhojen vääryyksien hiillos.

Baby Blood (1990)

 Kiitoksia jälleen ...noirille intuitiivisesta elokuvan tulkitsemisesta (ja pikaisia paranemisia kuvan taaperolle). Elokuva- ja piirrosblogi löytyvät tutuista osoitteista.

The Evil Within
Ranska

Jokin esihistoriallisilta ajoilta asti uinunut (tätä havainnollistetaan filmin alkukuvissa arkistonauhalla tulivuorenpurkauksista) on herännyt horroksestaan ja päättänyt napata homo sapiensilta luomakunnan kruunun. Se matkustaa jäniksenä leopardin vatsassa, kissapedon määränpäänä ranskalainen sirkus. Päätepysäkillä ammoinen parasiitti päättää vaihtaa isäntää, kun sen silmiin osuu sirkuksen eläintenkesyttäjä Yanka (joissain julkaisuissa myös Bianca). Tällä olisi kyllä jo tirehtöörin kanssa vehtailusta pullat uunissa, mutta olio ei turhia kursaile ja yhtä häkkiinsä posahtanutta kissapetoa myöhemmin tämä on tehnyt olonsa kotoisaksi Yankan elimistössä. Kesyttäjän kyllästyttyä mustasukkaisen siippansa kiukutteluun, lähtee tämä kutsumattomine vieraineen tien päälle. Reissu alkaa pian saamaan hurmeisia piirteitä, kun muinoinen masuasukki alkaa janota verta…

Rock N'Roll Cop (1994)

Sheng Gang yi hao tong ji fan; Sang Gong yat ho tung chap fan
Hongkong

Hongkongin ja sen pohjoispuolella alkavan Shenzenin akselilla pendelöivät rosvot aiheuttaa päänvaivaa molemmin puolin (leffan tapahtuma-aikaan vielä olemassa ollutta) rajaa. Koplan liikkuvaisesta liiketoimintamallista johtuen päättävät naapurikaupunkien poliisivoimat hoitaa homman pakettiin yhteistyöllä, ts. kummankaan päädyn esimiehistö ei ole kovinkaan optimistinen keissin ratkeamisen suhteen. Shenzenin puolelta tutkintaa johtaa komisario Wong Kun (Wu Hsing-kuo), jonka jäykkäniskainen ote synkkaa HK:n puolelta lainatun (ts. esimiesten lemppaaman) tarkastaja Hungin (Anthony Wong) lakiteknisesti joustavamman tyylin kanssa yhteen kuin kahvi ja sinappi. Kitkasta huolimatta miehet on motivoitu saamaan kopla kiinni, sen johtaja Shum Chi-hung (Yu Rong-Guang) kun on vastuussa niin Wongin mentorin murhasta kuin Hungin rikospaikan vieressä kaupittelemien Deep Purple –vinyylien tärvelemisestä. This time it’s personal.
 

Centipede Horror (1982)

 Wu gong zhou ; Ng gung jau; Centipede Curse; Centipede Sorcerer
Hongkong

Hongkongin elokuvateollisuus on veistellyt itsehallintoalueen suhteesta Kaakkois-Aasiaan useammankin pelottelupätkän. Tappiin asti kaupungistuneeseen, kansainväliseen finanssikeskukseen verrattuna ruraalina ja takapajuisena näyttäytyvässä maanosassa ollaan vielä toisella tapaa kosketuksissa myyttien ja taikauskon kanssa kuin materialistisemman suurkaupungin sykkeessä. Esimerkiksi The Oily Maniac (1976), The Boxer’s Omen (1983), The Eternal Evil of Asia (1995) ja Gong Tau: An Oriental Black Magic (2007) muodostavat samansuuntaisen yleisön ennakkoluuloihin nojautuvan alagenren, kuin vaikka Yhdysvalloissa samaan tapaan kaupunkilaisten ja maalaisten vastakkainasettelusta ammentava punaniskakauhu. Yllämainittujen kanssa samaan kastiin lukeutuu myös tämä tämänkertainenkin, jonka tunnetuimmassa kohtauksessa Margaret Lee oksentaa eläviä tuhatjalkaisia – kohtaus, jonka perusteella on helppo arvioida, ilkeääkö pistää Centipede Horroria pyörimään.