Suomi
1993 ilmestyneellä kotimaisella rape & revenge –kostofantasialla (painoa sanalle fantasia) Tina –hän ei pelkää, hän tappaa vain kostaakseen (1993) pistetilinsä avannut Ben Kamras, todellisen suomalaisen elokuvasuvun vesa, sai paria vuotta myöhemmin valmiiksi toisen findie-pätkänsä Life On The Line. Leffa käynnistyy ohjaajan itsensä tulkitseman virolaisen ex-sotilaan/nykyisyys-diilerin Viktorin saatua venäläismafian vihat niskoilleen, minkä seurauksena mies päättää ryhtyä venepakolaiseksi ja saapuu yhtä tekotukkaa köyhempänä Helsinkiin. Määränpääsatamassa lapsille herskaa myynyt sankarimme pelastaa denahtaneen Tonin sakinhivutukselta ja matkakassaansa kartuttaakseen suostuu puliukon tarjoukseen osallistua johonkin täkäläiseen Bloodsportiin.
Tähän liittyi hämärästi ainakin vielä kansainvälisen huumeringin bustaaminen ja Viktorin herkkä suhdekiemura kadulle joutuneen YH-äidin kanssa. Life On The Linen tarinan liian tarkkaavainen seuraaminen suistaa kumminkin vääjäämättä miettimään, onko Kamras laatinut käsikirjoituksen jonkinlaisella toimintakliseegeneraattorilla vai pohjaako tämä laajaan, mutta jalostamattomaan genretietämykseen. Sen verran arvattavia latuja juoni kääntyilee.