Nemesis III (1996)

Nemesis 3: Time Lapse; Nemesis 3: Prey Harder
Yhdysvallat

Näe: Tim Thomerson kärvistelemässä korvessa!

Näe: lasereita syöksevä Kalashnikov!
Paljon muuta et sitten näekään!

…En olisi välttämättä päässyt markkinoimaan Nemesis III:a.

Albert Pyunin kyberpunk-rymistely Nemesiksen yhtenä kolmiyhteisenä pötkönä tehtailtujen jatko-osien toinen tuleminen starttaa suoraan siitä, mihin edellinen loppui: Tai ei se oikeastaan starttaa, vaan alkaa kerrata edellisen osan tapahtumia; Koneiden kontrolloimasta dystopiasta nykyhetken Itä-Afrikkaan (leffan tapauksessa arizonalainen soramonttu) karannut Alex Rain on paljastunut kapinallisten kehittämäksi supersotilaaksi, jonka DNA-mutaatio kiinnostaa lähtöajankohdan vallanpitäjiä, minkä johdosta nämä lähettävät sankarittaren kintereille liudan erinäisiä tappajakyborgeja. Ihan kiva, Albert, mutta tämän me nähtiin jo edellisessä osassa.

Ensimmäinen puolituntinen menee siis kakkososan pätkiä tsiigaillessa, lähimuistinmenetyksestä kärsivän Alexin kelatessa itseään kohti nykyhetkeä. Kohtuuttoman kertaamisen jälkeen päästään ajankohtaan, joka sijoittuu kakkosen lopun ja kolmosen nykyhetken väliin. Ratkaisu syö tietysti vähän jännitystä, jos on veikannut, että sankarittarelle saattaisi vaikka sattua jotain, vaan mitäpä sitä turhaan jännittämään toimintapätkän aikana.

Muistelut koostuvat pääasiassa siitä samasta rymistelystä, jota kakkonenkin oli. Aseet laulavat ja bensaräjähdykset leimuavat, kun Rain välttelee vainolaisiaan. On jälkikäteen hankalaa arvioida, onko kovin tutunoloinen kalusto vain kierrätetty edellisestä osasta vai onko silmien edessä edellisestä osasta ylijääneitä kohtauksia, kun samat statistit kuolevat jälleen. Mitä nyt joku tietokonevelho on loihtinut näille vihreänä loimuavat kyborgikatseet ja pyssyt sylkemään laseria lyijyn sijasta.

Ja voi veljet, että näitä tehosteita tuleekin nähtyä. Yllämainitun lisäksi on ainakin mystistä voimakenttää, futuristisia panssareita ja naamioituvaa jeeppiä – ihan tulee ikävä näkymättömyyskojetta käyttelevää Nebulaa. Joka tekee muuten paluun – ei ehkä uskoisi, mutta entistäkin rumempana. Niinikään paluun sarjaan tekevä Tim Thomerson on kuin muistuttamassa siitä laatuerosta, mikä tällä ja ensimmäisellä osallaan on välissä. Vanhalle valkopäällä on myös leffan parhaat kohtaukset (erityisesti hölösuusta kätyristä eroon hankkiutuminen on ylilyönnissään huvittava), joskaan ne eivät yksinään riitä tekemään tästä katsomisen arvoista. Youtube-kooste voisi olla toinen juttu.

Thomersonia lukuun ottamatta osasuoritukset ovat välttävän ja kamalan välimaastossa. Jonkinlaisena absoluuttisena nollapisteenä voisi pitää Xavier Declien, krhm, tulkitsemaa John Rambon ja Forrest Gumpin risteytystä. Osasuoritus toimii toisaalta suotuisana vertailukohteena, kun kakkosen pääosansa toistava kehonrakentaja Sue Price pääsee tulkitsemaan, ts. naulitsemaan katseensa alaviistoon ja mumisemaan. Olisi pitäytynyt siinä vihollisten listimisessä.

Toisaalta siinä missä tarina ei etene mihinkään, on Pyun ilmeisesti yrittänyt syventää Alexin hahmoa, suoden epätyypilliselle toimintasankarittarelleen jopa romanttisia tunteita. Jos ohjaajalla (spekulointini mukaisesti) oli jotain karnaalisia taka-ajatuksia kakkososan pääosan suhteen, eivät ne tunnu kovin mustasukkaista sorttia olevan. Toisaalta ohjaajan mielenkiinnon kohde on voinut kääntyä, naisatleetikkojen osuuden noustessa roolituksessa tämän osan myötä sangen korkeaksi.

Tuntuu, että rajallinen budjetti ja kuvausaikataulu eivät ole antaneet myöten Pyunin suunnitelmille. Jos tuotantoarvot olisivat olleet paremmat, tuntuisi Nemesis III muultakin kuin kakkososan toistamiselta.

1/5

Imdb
Elonet
Wikipedia