Hihhei, sain tunnustusta!

Sinin leffablogin konehenkilö nimittäin on noteerannut blogia ryppäällä pääasiallista aihealuetta sivuavia kysymyksiä. Pyrin vastaamaan tiedusteluun totuudenmukaisesti, mutta aika ärsyttävä lopputuloshan tästä tuli, kun useammassa kohdassa tunnot olivat aikalailla samat kuin tällä kaiffarilla:

Haaste on luonteeltaan ketkukirjemäinen, ja postauksen loppupäästä löytyvät itseni laatimat kyssärit maalitauluineen. Jos hyppäätte kelkkaan, niin laatikaa vapaatyylillä saman  tyyppinen 11 kysymyksen rypäs, valitkaa 5-11 uutta uhria (ilmeisesti säännöissä preferoidaan alle 200 lukijan blogeja, mutten itse ainakaan ala valittamaan vaikka rajapuomi yli menisikin) ja linkatkaa oma blogauksenne heille.

Pidemmittä pöpinöittä, laitellaas Sinille vastauksia:

Love to Kill (1993)

Nue zhi lian
Hong Kong

Ysärin alkupuoliskolla Hong Kongissa vallinneen CAT 3 –buumin aikaan ei ollut tavatonta, että korkeammankin profiilin tekijät kävivät käärimässä siivut törkymarkkinoilla tarjolla olleista lipputuloista. Varmaan parhaiten toimintapuolelta tunnettujen Kirk Wongin ja Billy Chungin yhteisohjaus Love to Kill on villityksen lainalaisuuksia noudattavaa sitä ihteään, seksillä, väkivallalla ja hulluudella ratsastava moskavyöry, joka kuitenkin kaartelematta käsittelee perheväkivallan kaltaista tabua.

Makkarakalakeittoa, sano Tympee Huttunen (1988)

Suomi

Kyllä ihmisen elämä voi olla tympeetä, jyrähtää käyntiin Reinari ”Tympee” Huttusen (Leo Lastumäki) murahtama humppa. Täydellä varmuudella en uskalla sanoa, onko itsesäälissä piehtaroivan itkuvirren tarkoitus tehdä Martti Innasen sukuisesti pilaa tanssilavamusiikin lainalaisuuksista vai pitivätkö osalliset sitä aidosti hauskana, mutta ainakin selväksi tulee, mistä Huttunen on liikanimensä saanut. Hitaammille tympeyden tulee lähikuvaan naamaansa vääntelemään änkeävä Huttusen emäntä (Tuija Piepponen) taivuttamaan vielä rautalangasta, ikinuhaisen kuuloisen kertojan (suomi-imitaattoreiden grand old man Reijo Salminen) komppaillessa rouvan todistusta. Tämän jälkeen pellolla loikoileva neitokaisten joukko huokailee Huttusen charmantin tympeyden perään, vetääpä emäntäkin oman veisun ukkonsa tympeydestä. Tympee itse tulee paketoimaan huonolta pilalta, kuumeunelta tai kehnolta tripiltä tuntuvan hirvityksen huristamalla moottorikelkalla pitkin kesäistä maalaismaisemaa, tuomiten senkin tympeeksi elämykseksi.

En tiedä, ovatko nämä suoraan videolle tekaistun Makkarakalakeittoa, sano Tympee Huttunen –komediakammotuksen avainkohtauksia, mutta rainan muusta sketsisilpusta poiketen niissä on sentään jaettu teema: tympeyden ylistys.

Starcrash (1978)

Avaruussota; The Adventures of Stella Star; Female Space Invaders; Stella Star
Italia, Yhdysvallat

Kun George Lucasin Tähtien sota (1977) osoittautui yllätysmenestykseksi ja kansa janosi lisää avaruusoopperaa, näkivät kaikenkarvaiset onnenonkijat tilaisuuden tehtailla nopeasti ja halvalla ilmoille jos jonkinnäköistä korviketta. Laatu vaihteli odotettua pitkäikäisemmäksi osoittautuneen viihdehutun (Galactica, 1978-1979, johdannaisineen) ja suoranaisen audiovisuaalisen ongelmajätteen (Holiday Special, 1978) välillä. Maineikas halpahalli AIP ei ollut tässä poikkeus, ja firma palkkasi jenkki-italorahoituksella käyntiin kammettua (mahdolliset assosiaatiot jonkun tunnetumman rainan nimeen täysin tahattomia) Starcrashia tirehtöröimään tuohon aikaan paremmin giallo- ja draamaelokuvista tunnetun Luigi Cozzin. Herralla oli ilmeisiä intohimoja seikkailuelokuvia kohtaan, leffan tarjotessa kaikenkokoisia robotteja, eksoottisia planeettoja ja itse David Hasselhoffin huitomassa lasermiekalla!

Vengeance of the Zombies (1973)

Zombien verikosto; La rebelión de las muertas; Revolt of the Dead Ones; The Rebellion of the Dead Women; Zombi 9; Walk of the Dead
Espanja

Pyreneiden susimies Paul Naschy iskee! Tämänkertainen pläjäys käynnistyy, kun lontoolaisen Irvine Emingin (pikemminkin mallina kuin näyttelijänä tunnettu Romy) kotiin murtaudutaan ja tummanpuhuva tunkeutuja (Paul Naschy giallokamppeissa) surmaa naikkosen isän ja hovimestarin, apunaan liuta kalmankalpeita syöjättäriä. Irvinen surutyötä varjostavat öiset kauhukuvat, joissa vierailee itse vanha kehno (Paul Naschy pukinsarvilla). Hakiessaan hengellisestä maailmasta helpotusta Irvine tapaa intialaisguru Krishnan (Paul Naschy turbaanilla), jota itseään varjostaa haljun velivainaan muisto (Paul Naschy puuronaamarimaskeerauksella). Koska neidillä ja Paul Naschylla eikun anteeksi gurulla vaikuttaisi olevan leffan poliiseja enemmän muroja kulhossa, näillä herää epäilys, voisiko Ervinen perhetragedia linkittyä tasan samalla tavalla ja vieläpä lähistöllä tapahtuneisiin henkirikoksiin.

Gohatto (1999)

Kiitos jo kolmannen kerran …noirille kuvituksen järjestämisestä. Ruodittavan filkan jo vanhastaan tuntevat (tai muuten spoilereita kammoksumattomat) voivat käydä lukemassa hänen arvionsa TÄÄLTÄ. Kaveri KIRJOITTAA ja PIIRTÄÄ muutenkin.

Tabu; Nagisa Oshiman Tabu; Taboo
Japani

1800-Luvun puolivälin Japani. Viimeiset vuosisadat maata hallinnut Tokugawa-shogunaatti alkaa menettää otettaan, kun rahvas mellakoi pataluhaksi tuomitsemansa dynastian etupihalla ja keulakuvaksi tarkoitettu keisarinplanttukin osoittaa liikaa omapäisyyttä. Shogunia ja pääkaupunki Edoa suojelemaan perustetaan erityinen miliisiyksikkö Shinsengumi, johon ensimmäistä kertaa sotilashallinnon aikana kelpuutetaan myös samurailuokan ulkopuolelta porukkaa, kunhan miekka vaan pysyy kädessä. Elokuvan alkuun sijoittuvassa ankarassa pääsykokeessa poliisivoimien ykköstykki Okita Soji karsii pois akanat, jättäen jäljelle vain kaksi jyvää: vähäpätöisen samuraisuvun vesan Hyozo Tashiron ja varakkaan kauppiaan pojan Kano Sozaburon. Apulaispäällikkö Hijikata Toshizo on aistivinaan kaksikon välillä jännitettä, josta voisi vastaisuudessa olla haittaa kurinalaiseksi eliittijoukoksi suunnitellun ryhmän koheesiolle. Ylimmäinen sapelinkalistelija Kondo Isami suhtautuu kakkosmiehensä¹ epäilyksiin yliolkaisesti, ja lähteekin juuri passelisti maakuntamatkalle kun alaisia alkaa kuolla epämääräisissä olosuhteissa.

Pain & Gain (2013)

Yhdysvallat

Kirjoitin filkasta osana …noirin järjestämässä yhteistempauksessa (ja ylitin reippaasti deadlinen). Lisäksemme osaa ottivat Cinema Lozenge, DoubleFeature, It's Just a Movie, Mutaa vai Tähtiä?, Puutaheinää sekä Shameless Pile of Stuff, joiden arvioihin pääsee linkkien takaa (osasta puuttuu vielä tätä julkaistessa, pistetään jahka ilmestyvät). Omani voi lukea tuosta allaolevasta: